Venezuelan presidentin karikkoiset suhteet Washingtoniin

Venezuelan presidentti Hugo Chávez kertoi 16.9.2004 ABC Newsin toimittaja David Koppelille antamassaan haastattelussa, että hänellä todisteita siitä, että USA suunnittelee invaasiota Venezuelaan.

Koppel: Kertokaa minulle jotain nuoruudestanne, koska useimmat amerikkalaiset eivät tiedä siitä juurikaan mitään.

Chávez: Tervehdin kaikkia ihmisiä, jotka katselevat ja kuuntelevat tätä ohjelmaa. Minä olin maatilan lapsi Etelä-Venezuelan tasangoilta. Perheeni oli hyvin köyhä. Minä kasvoin talossa, joka oli rakennettu palmunlehvistä ja jossa oli maalattia.


Myöhemmin minä ja veljeni olimme niin onnekkaita, että me pääsimme käymään koulua. Meitä oli kaikkiaan kuusi. Isäni ja äitini työskentelivät kummatkin opettajina. He painottivat meille opiskelujen tärkeyttä. Kotikaupungistani 99 lasta sadasta ei päässyt kouluun. Tällaista oli köyhimpien talonpoikien kurjuus.


Myöhemmin ollessani nuori urheilija. Kerroin tälle sanfranciscolaiselle ystävälle, että yksi minun suurimmista unelmistani oli pelata syöttäjänä San Francisco Giants –baseballseurassa. Pelasin paljon baseballia. Se oli intohimoni. Maalasin. Halusin olla taidemaalari. Lauloin. Laulan vähän yhä vieläkin.

16-vuotiaana liityin armeijaan. Minusta ei tullut sotilasta ammatin vuoksi, vaan siksi, että se oli keino köyhälistöluokan nuorukaiselle päästä provinssista maan keskukseen baseballin pariin, mikä oli unelmani.

Pidin armeijassa olosta. Minusta kehkeytyi isänmaallinen sotilas. Tämä on olennaista, sillä minä olen isänmaallinen sotilas.

Koppel: Minä luin, että te paljastitte myöhemmin teidän isoisänne tai isoisänne isän olleen gerilla-taistelija. Oliko näin?

Chávez: Tämä tapahtui 100 vuotta sitten. Hän oli minun isoisäni isä. Ollessani lapsi isoäitini ja hänen äitinsä kertoivat tarinoita. Minulle kerrottiin, että minulla oli murhanhimoinen isoisän isä. Se kolahti minuun.

Mutta aikuistuttuani luin isänmaani historiaa, historiaa joka on 20. vuosisadalta. Selvitin itselleni, ettei hän ollut murhamies vaan gerilla. Hän oli yksi viimeisiä miehiä hevosen selässä. Tuolloin vallitsi Pancho Villan, Emiliano Zapatan ja San Dinon aikakausi. Isoisäni isä oli yksi noista ratsumiehistä, jotka vastustivat imperialismia.

Koppel: Te olette mies, joka rakastaa puhumista. Te olette monien sanojen mies. Panen teidät nyt pieneen testiin. Kuvailkaa kolmella sanalla itseänne.

Chávez: Sotilas, isänmaallinen ja vallankumouksellinen.

Koppel: Vallankumouksellinen on kapinoitava jotakin vastaan. Mitä vastaan te kapinoitte?

Chávez: Minä olen kapinoinut vuosia epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa, nöyryytystä, moraalittomuutta ja ihmisolentojen riistoa vastaan.
Yksi suurimmista kapinallisista, jota minä todella arvostan on Kristus. Hän oli kapinallinen. Hänet ristiinnaulittiin. Hän taisteli sellaista vakiintunutta valtaa vastaan, joka alisti muita. Hän oli kapinallinen rakkaudesta ihmisolentoja kohtaan. Totuudesta ja rakkaudesta johtuen, rakkaudesta jokaiseen ihmisolentoon, jokaiseen naiseen, jokaisen lapseen, jokaiseen mieheen ja veljeen.

Minä uskon sinunkin olevan veli. En näe sinua ylä- tai alapuolellani. En koe sinua paremmaksi tai huonommaksi. Me olemme tasa-arvoisia. Sinun kameramiehesi ja valokuvaajasi ovat tasa-arvoisia. Miehet ja naiset, jotka näkevät sinut ja meidät, ovat tasa-arvoisia. He ovat tosi veljiä ja sisaria.

Koppel: Käsitän, mitä sanoitte ja ymmärrän, ettette tunne samanlaista rakkautta USA:n hallitusta kohtaan.

Chávez: Asiassa on syvällinen ero. Hyvin perustavanlaatuinen ero tämän hallituksen kanssa siitä asti, kun Mr. Bush tuli valtaan. Meitä vastaan – Venezuelaa vastaan – on kohdistettu jatkuvaa vihamielisyyttä samoin kuin henkilökohtaisesti minuakin kohtaan. Heillä ei ole minkäänlaista kunnioitusta Venezuelan itsenäisyyttä ja maan valtiojohtajaa kohtaan.

Toisaalta muistutan, että tapasin viime yönä täällä joitakin demokraatteja ja republikaaneja. Huomenna olen usean muun seurassa. Tapaan huomenna Jesse Jacksonin.

Näin tänään Danny Groverin. Olemme hyviä ystäviä. Sanoin heille kuten sanon kaikille, että Clintonin kanssa oli toisin. Silloin ei ollut tilaisuutta halveksia jompaa kumpaa puolta.

Nykyinen hallinto on todella rikkonut kaikkia demokratian protokollia ja kansan kunnioitusta. Venezuelan vallankaappaus oli tehtailtu Washingtonissa. Minulle oli määrätty kuolemantuomio. Niin on tehty myös hiljattain. Pastori Pat Robertson, joka on presidentille hyvin läheinen, vaati minun fyysistä eliminoimistani.

Kenties Kristus suosittelee, kun meitä sivalletaan poskelle, että me kääntäisimme toisenkin poskemme. Meillä on molemmat posket jo sinipunaisina, koska me olemme kääntäneet poskeamme niin monta kertaa. Mutta me emme tee koskaan heille samoin, koska me rakastamme Yhdysvaltain kansaa. Me tahdomme olla sen kansan veljiä ja sisaria riippumatta maan hallituksesta.

Koppel: Minä aion järkyttää teitä hieman, mutta nämä ovat teidän sanojanne. Te nimititte presidentti Bushia perseenreiäksi.

Chávez: Minä olen sanonut hänestä kaikenlaista. En tiedä, olenko käyttänyt täsmällisesti tuota ilmaisua. Mutta olen ollut todella tiukkana hänelle. Minä olen aina vastannut nimittelyistäni. Minut on nimetty uhkaksi mantereellemme. Minusta on sanottu, että suojelen terroristeja.

USA:n ulkoministeriön virallisissa raporteissa todetaan näin. Ulkoministerinne on matkustanut Etelä-Amerikan halki ja vaatinut julkisesti, että minut on eristettävä, että minä olen uhka ja että käy-tän öljyä kukistaakseni järjestyksen Latinalaisessa Amerikassa. Jotkut ulkoministerit väittävät, että olen liittoutunut huumekauppiaiden kanssa. Nämä ovat sarja valheita ja vihamielisyyksiä, joihin vastaan joskus. Toisinaan mekin korotamme ääntämme.

Koppel: Oletteko saanut ainuttakaan hyvää signaalia viime aikoina Washingtonista?

Chávez: Todella hyviä signaaleja? Emme. Sinä tiedät varmaan oikein hyvin, missä minun lääkintä-joukkueeni on? USA:n hallitus rikkoo maansa lakeja ja sopimuksia estämällä lääkäreitäni saapu-masta New Yorkiin. Missä ovat minun sotilasosastoni henkilöstöpäällikkö ja turvallisuuspäällikköni? Lentokoneessa. Heidät on lukittu sinne kahdeksi päiväksi, eivätkä he pääse sieltä ulos.
Tuollaisia signaaleja me olemme vastaanottaneet. Eilen he julkaisivat raportin, jossa sanottiin, että Venezuela ei harjoita yhteistyötä huumeiden vastaisessa kamppailussa. Ehdottomasti valheellista. Me olemme takavarikoineet tänä vuonna huumeiden salakuljettajilta ennätysmäärän kokaiinia.

Koppel: Minun yhteyteni USA:n tiedustelupalveluihin ovat kertoneet, että te olette Al Qaidan jäsen. Olette myös muiden terroristiryhmien jäsen. Niillä on lupa operoida Venezuelassa. Tottako?

Chávez: Täyttä sontaa. Yhteen aikaan joku höpisi, että bin Laden voisi olla Venezuelassa. Voiko kukaan koskaan väittää niin?

Koppel: Ei tietääkseni.

Chávez: Ne ovat osana valheita, joita kierrätetään. Se on osa kokonaisesta huhujen ketjusta tässä kampanjassa, jolla oikeutetaan minun kuolemani, koska vastikään Pat Robertson ja entinen CIA:n agentti lisäsivät, että minun pitäisi olla jo kuollut, koska minä olen uhka. Uhat on likvidoitava, ne pyyhittävä pois tai tapettava. Tuollainen oikeuttaisi yhä suuremman aggression meitä vastaan.

Koppel: Se oli kahjosti heitetty. Pat Robertson lisäsi myöhemmin itsekin, että se oli typerästi sanottu. Varmastikaan yksikään hallituksen jäsen ei suvaitse hänen sanomaansa. Miksi te takerrutte yksityisen kansalaisen typeriin sanomisiin ja sysäätte sen USA:n hallitukselle?

Chávez: Niin tarkastelkaamme asiaa. USA:n hallituksen on hylättävä – olisi pitänyt hylätä termi terroristi, jota Robertson viljeli. USA:n hallitus loukkasi vakavasti kansainvälisiä ja kansallisia lakeja, mukaan lukien kansainvälistä lakia terrorismista kutsumalla valtiopäämiestä murhaajaksi.

USA:n hallituksen pitäisi vangita tämä herrasmies Robertson. Näin ollen he suojelevat terroristia ei ainoastaan Robertsonia. Miamin televisiokanavilla on esiintynyt useita ihmisiä – mukaan lukien venezuelalaisia terroristeja, jotka osallistuivat vallankaappaushankkeeseen ja jotka elävät vapaina USA:ssa – vaatimassa minun kuolemaani. Maan hallitus ei hievauta edes sormeaan.
Koppel: Kun tarkastelee sanomaanne, voi päätyä helposti johtopäätökseen, että te tahdotte painostaa USA:ta.

Chávez: Imperiumia on hyvin vaikea lyödä polvilleen. Tuo ei ole minun vaatimukseni. Se olisi jotakin täysin epäsuhtaista. Me haluamme, että me molemmat seisomme omilla jaloillamme. Molemmat seisovat ja istuvat. Tai jos me polvistumme, molemmat meistä polvistuvat. Sitä olisi rukoiltava – rukoiltava kuten me kristityt rukoilemme.

Kysymys on öljystä. Sallikaa minun selvittää. Ja minä selvitän tämän USA:n kansalle. USA:n kansan pitäisi tietää, että me olemme USA:ssa sellaisen suuren öljyalueen omistajia, jossa sijaitsee kahdeksan pääöljynjalostamoa. Tämän yhtiön arvo on yli 10 miljardia dollaria.

Me olemme yksi suurimmista investoijista Latinalaisessa Amerikassa. Minä arvelen, että me olemme Latinalaisen Amerikan pääinvestoija USA:ssa. Me olemme työllistäneet yli 2 000 usalaista työntekijää ja heidän perheensä. Me maksamme veroja USA:n hallitukselle. Me teemme yhteistyötä useiden maan kaupunkien ja pormestarien kanssa.

USA:ssa eletään kauheaa Katrina-murhenäytelmää. Me lähetimme jo ensimmäisistä päivistä alkaen oman avustusryhmämme tueksi yhdelle jalostamollemme. Me olemme auttaneet ja jopa pelastaneet ihmisiä alueella. Käytännöllisesti kukaan USA:ssa ei tiedä, että me olemme lahjoittaneet miljoonia dollareita Lousianaan New Orleansin Punaiselle Ristille. Me pidämme huolta yli 5 000 uhrista. Me aiomme tarjota bensiiniä ilmaiseksi tai alennuksella köyhimmille yhteisöille. Aloitamme New Orleansista ja sen ympäristöstä. USA:n kansan pitäisi tietää tämä.

Ainoa kerta, kun olen sanonut että Venezuela ei toimittaisi öljyä USA:han, ei ollut uhkaus. Se oli paremminkin vastaus uhkaan – USA:n invaasion uhkaan. Meillä on todisteita, jotka viittaavat täysin hullunrohkeaan sotilaalliseen sekaantumiseen Venezuelassa.

Koppel: Sallikaa minun keskeyttää. Sanoitteko te, että olette paljastaneet todisteita Venezuelaan kohdistuvasta invaasiosta vai että jos te paljastatte tämä suunnitelman?

Chávez: Minä kerron teille, että minulla on todisteita Venezuelaan kohdistuvasta invaasiosta. Vieläkin enemmän. Meillä on asiakirjoja, jotka selvittävät kuinka monta pommikonetta ylittää Venezuelan ensimmäisenä invaasiopäivänä, kuinka monta Atlantin ylittävää kuljetusalusta ja lentotukialusta tarvitaan tapahtuman aikana.

Äskettäin Curacaoon purjehti lentotukialus. Fakta, että (USA:n) sotilaat olisivat muka poistumassa, oli valhetta. He vain harhauttivat. Kaikki on dokumentoitu. Suunnitelmaa kutsutaan ”Balboaksi”. Operaation kohteena on Venezuela.
Kasvokkain tätä skenariota vasten, minä sanon, että jos tällaista tapahtuisi, USA voisi unohtaa 1,5 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Jokaisena päivänä seitsenvuotisen valtakauteni aikana olemme toimittaneet sen. Me olemme epäonnistuneet vain kerran – ainoastaan yhtenä päivänä jolloin meidät kukistettiin. Meidät nujerrettiin Washingtonin tukemalla vallankaappauksella – öljysabotaasilla.

Koppel: Herra presidentti, jos teillä on dokumentti tästä suunnitelmasta, voisitteko suoda sen asiakirjan saatavilleni.

Chávez: Minä voin lähettää sen sinulle. En kokonaisuudessaan vaan osan siitä. Voit olla siitä varma. Voin lähettää sinulle karttoja ja kaikkea muuta ja sinä voit esittää ne USA:n kansalaisille. Mutta en voi kertoa, mistä saimme sen haltuumme. Meidän suojeltava lähdettämme ja sitä, miten saimme sen sotilastiedustelusta.

Kukaan ei voi kieltää Balboa-suunnitelmaa. Me teemme sille vastasuunnitelman. Tämä on vastaus USA:n hallitukselle, jos se yrittää hullunrohkeaa temppua hyökkäämällä meidän kimppuumme. Se merkitsisi 100 vuoden kestoista sotaa. Me olemme valmistautuneet.

He eivät onnistuisi hallitsemaan Venezuelaa. Samoin kuin he eivät ole onnistuneet Irakissakaan. Minun vaikutelmani on se, että Venezuelassa olisi vastarintaliikettä tämän mantereen muistakin osista. Öljyn hinta saattaisi kohota 100 tai 120 dollariin barrelilta.

Koppel: Voitteko ymmärtää, miksi ihmiset ajattelevat teidän olevan epäystävällinen USA:n hallitukselle? Teidän lähimpien ystävienne joukossa ovat Kuuba, Syyria, Iran ja Libya. Nämä valtiot USA on todennut vihamielisiksi, jos ei ihan terroristivaltioiksi.

Chávez: Kuuba on paljon enemmän kuin ystävä. Kuuban kansa ja sen johtaja Fidel Castro ovat huomattavasti enemmän kuin ystäviä. Me olemme liittyneet taisteluun, jota kuvataan kunkin maan suunnitelmissa ja meidän historiamme juurissa.

Kuubaan on hyökätty. USA:n hallitus on tehnyt väkivaltaa Kuuballe. Tätä on jatkunut yli 40 vuotta. Tämä epähumaani kauppasaarto, tämä epäoikeudenmukainen taloussaarto, josta YK on antanut väsyksiin asti julkilausumia pyytäen USA:ta lopettamaan se. Samoin teki Paavi Johannes Paavali II. Mautonta, kohtuutonta, ja mielivaltaista kauppasaartoa vain jatketaan. Kuuba on pahoinpidelty osapuoli. Me olemme Kuuban veljiä.
Me olemme myös Gaddafin ystäviä. Me olemme osa öljyntuottajamaita. Tänä aamuna tapaan Iranin presidentin. Me olemme kaikki OPECin jäsenmaita.
Minulla on hyvin läheiset suhteet Lulaan. Minä olen Jamaikan pääministerin hyvä ystävä. Olen hyvin läheinen niille edustajainhuoneen jäsenille, jotka vierailivat täällä viime yönä (Delahunt ja Burton).

Nyt sinä et voi väittää, että Venezuela on maa, joka harjoittaa aggressioita USA:ta kohtaan tai että se on USA:n vihollinen, koska se avannut ovensa maailmaan. Meillä on avoimet suhteet Kiinan kanssa. Meillä on hyvät välit Kolumbian kanssa. Meillä on hyvät suhteet kaikkien kanssa.

Koppel: Jos USA ei hyökkää Venezuelaan, voiko USA:n kansa luottaa siihen, että Venezuela toimittaa yhtä paljon öljyä USA:han kuin ennenkin?

Chávez: Totta kai. Jos annat minulle kartan, osoitan sen yksinkertaisesti. Useimmat yhdysvaltalaisista öljy-yhtiöistä työskentelevät Venezuelassa – ChevronTexaco ja ExxonMobil – ja ne tuottavat öljyä. Tapasin hyvin pikaisesti noiden yhtiöiden johtoa. Äskettäin Chevronin maailmanjohtaja saa-pui luokseni ja ilmoitti, että he tahtovat sijoittaa yli viisi miljardia dollaria. He voittivat juuri toimi-luvan kaasuun. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt suunnittelevat jatkavansa investointejaan Venezuelassa kaasuun ja öljyyn.

Näinä Katrinan päivinä, tänään tai huomenna, tankkialus tuo Venezuelasta 300 000 barrelia bensiiniä Lousianaan. Se on ensimmäinen neljästä tai viidestä lisälaivasta, jonka olemme lähettäneet avuksi helpottamaan maan tilannetta. Näin me olemme toimineet. Sinä lämäiset minua poskeen ja minä yritän vastata siihen auttamalla sinua. Minä en välitä. Me emme tee tätä USA:n hallinnon hy-väksi. Me teemme tämän USA:n kansan vuoksi.

Meillä ei ole minkäänlaisia aikeita muuttaa millään tavoin USA:han suuntatutuvia öljytoimituksia. Lisäksi Venezuelalla on maailman tärkeimmät öljyvarannot. Tiedätkö paljonko USA:lla on öljyä varastossa? 20 miljardia barrelia. USA:n päivittäinen kulutus on 20 miljoonaa barrelia.

Venezuelalla on varmuusvarastoissa 300 miljardia barrelia öljyä. Meillä on maailman toiseksi tärkeimmät kaasuvarat tällä USA:n mantereella tai koko maailmassa.

Me haluamme jakaa öljyämme ja kaasuamme USA:n ja myöskin Karibian alueen maiden kanssa sekä myös Kiinan, Intian, Argentiinan ja Brasilian kanssa. Nyt me olemme Orinoco-joella. Toivon, että voisit vierailla Orinocolla ja tehdä siellä erikoisohjelman öljystä, koska tarjoamme USA:lle yli 150 vuodeksi taattuja öljylähteitä. Tuolloin meistä molemmat pukkaavat jo päivänkakkaraa.

Koppel: Herra presidentti, saanen kiittää teitä tuosta tiedonannosta. Te olette ollut runsaskätinen aikanne suhteen ja on ollut miellyttävää keskustella kanssanne. Kiitos teille todella paljon.

Chávez: Salli minun kiittää sinua. Haluaisin kätellä sinua. Toivon, että voisit tulla käymään Venezuelaan. Salli minun kutsua sinut. Tervehtikäämme USA:n eheää kansaa.

Huomenna ajattelin kävellä jossain New Yorkin lähistöllä. Me menemme kirkkoon tervehtimään Jesse Jacksonia. Sen jälkeen aion pelata erän baseballia muutaman Yankeesin pelaajan kanssa.

Me rakastamme USA:n kansaa ja me haluamme rauhan ja veljien maailman. Jumala suo, että siitä on kysymys. Kiitos.

Suomennos: Matti Laitinen