BOLIVAARINEN VALLANKUMOUS LUJITTUU


Presidentti Hugo Chávezin johtama vasemmistokoalitio Polo Patriotico (PP) sai merkittävän vaalivoiton 4.12.2005 pidetyissä parlamenttivaaleissa. Kansanrintamaan kuuluivat Chávezin itsensä johtama Viides Tasavallan -liike (MVR), Podemos (”Me kykenemme”, vasemmistososialistisesta MAS-puolueesta v. 2002 eronnut osapuoli), PPT (Isänmaa kaikille), Venezuelan kommunistinen puolue (PCV), UPV (Venezuelan kansanliitto) sekä joukko intiaaniväestöä edustavia puolueita. Yhteisöissä ja kansalaisyhteiskunnan tasolla toimivilla bolivaarisilla piireillä ja radikalisoituneella ammattiyhdistysliikkeellä oli myös suuri merkitys saavutettuun vaalitulokseen.

Kansanrintaman historiaa

Nuorten upseerien ja siviilien yhdessä 1980-luvulla perustama MBR-200 (Bolivaarinen vallankumousliike 200) yritti v. 1992 vallankaappausta huonolla menestyksellä. Vuonna 1997 Chávez taistelutovereineen perusti MRB:n poliittiseksi siiveksi kansallismielisen vasemmistolaisen Viides tasavalta –liikkeen (MVR) ja ryhtyi kamppailemaan vallasta myös parlamentaarisin keinoin. Ehdokkaina oli mm. ay-aktivisteja, intiaani- ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä kommunisteja. Helmikuussa 1998 hänet valittiin kansanäänestyksellä Venezuelan uudeksi presidentiksi. Vuonna 1999 perustuslakia säätävässä kokouksessa maahan hyväksyttiin uusi perustuslaki. Polo Patriotico (MVR, MAS = Movimiento al Socialismo vas.sos. ja PPT = Patria para Todos, vas.sos.) saavutti 30.6.2000 vaalivoiton parlamenttivaaleissa (99/165) ja romutti näin sosiaalidemokraattien (AD) ja kristillissosiaalisen puolueen (COPEI) 40 vuotta kestäneen korruptoituneen vallan. Samassa yhteydessä Chávez järjesti uudet presidentin vaalit, jossa hänet valittiin uudelle kuusivuotiskaudelle.

Vuonna 1997 perustettu MVR on kuitenkin vielä varsin nuori organisaatio. Bolivaarisen kansanrintaman muilla vasemmistovoimilla sitä vastoin on paljonkin kokemusta Venezuelassa luokkataistelun kaikilta eri osa-alueilta koskien myös gerillatoimintaa. Presidentti Chávezin veljellä Adan Chávezilla on ollut merkittävä osuus nykyisen vasemmistorintaman rakentamisessa.

Vaalien merkitys

Äänestysprosentti Venezuelan vaaleissa jäi melko vaatimattomaksi (25 %). Toisaalta Venezuelan oikeisto-opposition – USA-vetoinen – vaaliboikotti itse asiassa vain edesauttoi bolivaarista kansanrintamaa valtaamaan hallintaansa koko parlamentin. Viides tasavalta -liike sai 114 paikkaa ja loput 53 paikkaa jakautuivat liittolaispuolueille. Nykyisessä parlamentissa oppositiolla on 79 edustajaa 165:sta. Kansalliskokouksen paikkamäärä nousee käytyjen vaalien yhteydessä kahdella.

Vaalivoitto mahdollistaa sellaisten perustuslaillisten uudistusten, kuten presidentin virkakauden jatkamisen ja keskuspankin valvonnan tehostamisen toteuttamisen maassa. Nämä toimet vahvistavat entisestään bolivaarisen vallankumouksen sosialistista luonnetta.

Matti Laitinen